Sami Pennanen : Urbanature
Ainakin.
Turva
Valvontakamera.
Pilkukkaaksi paikkausmaalattu pakettiauto, seiniltä hilseilevää maalia, ihmisiä alikulkutunneleissa, nuhruisia sarjakuvapilviä, ohikiitäviä rakennuksia, tasaista keskiharmaata, kuivuneita spriitusseja, osittaisella peittämisellä esiin nostettuja yksityiskohtia, kylttejä ties minne, mustekaloja, metrovaunuja, ilmeisen toimimatonta jätehuoltoa, peruskoulussa saatuja mutta vasta kymmeniä vuosia myöhemmin täyteen piirrettyjä ruutuvihkoja, vandalisoitu mustamaija, harmaa luppakorvainen koira, hiekkapuhallettujen sillanalusten graffitihaamuja, tyhjiä pintoja, maalauspohjiksi päätyneitä puhkipidettyjä vaatteita, heraldisia uudelleentulkintoja, valumia ja roiskeita, rillipäitä, katukauppiaiden kojuja yössä, autoja asuntoina ja romuvarastoina, spraysumua, huppareita, reviirin merkkausta, verkkoaitaa, erinäistä poseerausta, turistikuvia, kuvia turisteista, kuvia kuvia ottavista turisteista, irrallisia sanoja epämääräisillä kielillä.
Urbaaniluontokuvaajaa esiin houkuttelevaa haaskaa.
Jos näin kerron mitä nähtävää näyttelyssä sinänsä on, kerronko mitään sen sisällöstä?
Parisen sataa yksittäistä pienempää teosta muodostamassa suurempia teosryppäitä, muodostamassa näyttelytilan kattavan kokonaisteoksen, muodostamassa yhtenäistä näyttelyiden ketjua, muodostumassa joksikin. Maalauksia, piirustuksia, valokuvia, esineitä ja joitain näiden välimuotoja.
Ehkä punainen pipo.
Tämä on lehdistötiedote. Tähän päättyy disinformaatio.
Näyttelyn teokset ovat tavattavissa 1.5. - 24.5.2009 Vapaamuotoinen lehdistötilaisuus 30.4. klo 12- Avajaiset 30.4. klo 18-20 Tervetuloa!
Galleria 3h+k Maaherrankatu 32 28100 Pori
avoinna ke-pe 14-18 la-su 12-16
Urbanature on web:
gallery
on flickr
homepage
graffhead.com
Arvio
Satakunnan Kansa 5.5.2009
sli des how
poster
invite
video 1
video 2
Sami Pennanen : Urbanature
At least.
Surviolence camera
Specly repainted van, paint flaking from walls, people passing in underpasses, scruffy cartoon clouds, fleeting buildings, flat medium gray, dead dry markers, details raised up by partial erasing/obscuring, signs pointing to unknown, octopussies, subway-trains, waste management that apparently does not work, notebooks received in primary school but drawn to the depletion dozens of years later, a vandalized paddy wagon, gray lop-eared dog, sandblasted graffiti ghosting on under bridges, blank surfaces, worn-out old clothes stretched as surfaces for paintings, heraldic re-interpretations, drips, spills and splashes, geeks, street traders' nightstalls, lived-in-cars, cars as junk storages, spray mist, hoodies, territorial pissings of sorts, chain-link fencing, a range of posings, tourist photos, photos of tourists, photos of tourists taking tourist photos, discarded words in obscure languages.
Filth that lures out the urbanaturists.
If I thus tell what there is to see in this exhibition per se, do I tell anything of its content?
A couple of hundred smaller individual works forming larger clusters forming an installation that fills the gallery, as a part in interrelated chain of exhibitions, becoming something. Paintings, drawings, photographs, objects/evidence and some smashups of these forms. Maybe a red beanie.
This is the press release. Disinformation stops here.