Vapauden paradoksi
”Olen elänyt vuosia virkaheittona ex-opiskelijana ja työttömänä
yhteiskunnan paaria-luokassa. Olen joutunut jatkuvasti todistelemaan
itselleni ja muille, että en kuulu halveksittavien työtävieroksuvien
syrjäytyneiden B-kansalaisten luokkaan.
Tamperelaisen Erkki Raution kuvaus itsestään ei kuulosta kovin
mairittelevalta.
Raution ei kuitenkaan voi kuvitella vieroksuvan työtä, jos koukkaa hänen
valtaville nettisivuilleen, pHinnWebiin. pHinnWeb on monen mielestä
varmasti sekava kokoelma kaikenlaista: poliittista keskustelua,
ylläpitäjän kollaasitaidetta, mystisen Harri Teikan provosoivia
kirjoituksia, tietoa kirjallisuudesta ja elokuvasta ja okkultismiin
liittyvästä alakulttuurista ja sen historiasta.
Ennen kaikkea pHinnWeb tarjoaa kuitenkin tietoa uudesta ja vanhasta
marginaalimusiikista. Tärkein musiikin ala, jota sivuilla seurataan, on
elektroninen musiikki ja yleensä sen älylliset suuntaukset - ei siis
mikään normaali tanssikama. pHinnWebin sivuilla on monenlaisten
elektrobändien haastatteluja, yleensä sellaisten, joita valtamediat eivät
jututa. Monissa nettijulkaisuissa Rautio tiedetään suomalaisen
elektronisen musiikin asiantuntijana. Onpa pHinnWebiä siteerattu New York
Timesissakin!
Sivut ovat niin täynnä erilaista informaatiota, että ylläpitäjänkään
kuvailu sivuista ei ole aivan tyhjentävä: ”pHinnWebin tarkoitus on
tiedottaa ja yhdistää marginaalimusiikin alakulttuureita sekä jossain
määrin heijastaa ylläpitäjänsä omia kulttuurisia intressejä.”
Suomalaisen musiikin vientiä
pHinnWebin alku kirjoitettiin vuonna 1995, kun amerikkalainen pienlehti
pyysi Rautiota tekemään artikkelin Suomen teknokuvioista.
”Vuotta myöhemmin avasin kotisivun saman materiaalin ympärille”, Rautio
kertoo. Samaan aikaan hän alkoi soittaa levyjä nimellä DJ pHinn.
pHinnWeb oli siis alusta alkaen mukana 1990-luvun suomalaisen elektronisen
musiikin buumissa. Tarkoitus olikin levittää informaatiota Suomen
elektronisen musiikin kirjosta.
”Sähkö-levymerkki, Jimi Tenor ja Pan sonic, tuolloin vielä Panasonic,
olivat vuoden 1995 paikkeilla jo kulttinimiä, mutta heillä ei ollut
minkäänlaista verkkoedustusta.”
pHinnWeb on laajentunut vähitellen. Työ jatkuu, vaikka sivun pitäjällä
itsellään ei ole sivujen suhteen sen tarkempia suunnitelmia.
Rautio kiittelee, ettei lähtenyt 90-luvun lopun it-kuplaan mukaan. ”Pidin
oman vapauteni ja sivut ovat pystyssä edelleenkin toisin kuin monilla
muilla yrittäjillä.”
Tee-se-itse -levyjä
Raution uusin aluevaltaus on pHinnMilk Recordings, joka on julkaissut jo
neljä levyä. Ensimmäinen levy kaksi vuotta sitten oli Raution ja hänen
ystäviensä bändin Club Telex Noise Ensemblen kokoelma yhtyeen parilta
keikalta.
Seuraavaksi tulleiden Kohinatuotannon ja Virtalähteen levyt kiristävät
korvien väliin jäävää seutua taukoamattomilla hälyäänillä. Uusin levy on
kokoomalevy, jolla monet elektronisen tai muuten marginaalisen musiikin
kulttinimet, kuten hollantilainen Legowelt ja kotimainen Kemialliset
Ystävät, tarjoavat remiksauksia Club Telex Noise Ensemblen kappaleista.
"”Perusrock ei kuulu pHinnMilkin alaan”, Rautio parahtaa.
Levyillä näkyy kuitenkin vahva punk-henki. Rautio polttaa jokaisen
cd-romin erikseen ja levyjä tehdään tarpeen mukaan. Rautio tekee itse
levyjen kansien kollaasit, jotka monella tapaa muistuttavat 80-luvun alun
hardcore punk -levyjen suttuisia kansia.
Jämähtänyt populaarikulttuuri
pHinnWeb on ylläpitäjänsä mukaan vaihtoehto ”tai pikemminkin täydennys”
Suomen jämähtäneelle populaarimusiikkilehdistölle ja valtamedialle.
Se näkyy ennen kaikkea siinä, että sivuilla esitellään monia tuntemattomia
tai vasta nousevia nimiä. Raution oma suhde alakulttuureihin on tosin
kahtalainen.
”Alakulttuureissa piilee aina muutoksen siemen, mutta voi olla, että
nykyään tämä muutos on lähinna esteettistä. Elämme kiinnostavassa
tilanteessa, jossa media ja liike-elämä tarjoavat näennäisesti loputtomia
vaihtoehtoja ja valinnanvapautta, mutta todellisuudessa tämä vapaus koskee
vain rajallista osaa ihmisistä eli niitä, joilla on varaa siihen."
Rautio sanoo itse olevansa jossain poliittisen kartan ”ylä- tai
alapuolella”. Kelan työmarkkinatuella ja sossun rahoilla elävä Rauti
haaveilee oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta, jossa kaikilla olisi
mahdollisuus ylläpitää omaa pHinnWebiään.
”Uskon, että individualismin ja altruismin voi yhdistää. Yhteiskunnan
tarjoamien turvaverkkojen ja yksilönvapauden täytyy olla yhteismitallisia,
ja näiden yhdistäminen on demokratian todellinen tehtävä.
Politiikkaa ei saa tunkea
pHinnWeb ei kuitenkaan ole ensisijaisesti yhteiskunnallinen tai
poliittinen sivusto.
"pHinnWeb on hyvin heterogeeninen kokonaisuus, eikä mikään yhden asian
liike"”, Rautio jatkaa." ”Jos joku tulee sivustolle vain etsimään tietoa
mielimusiikistaan, en iske hänelle kättelyssä banderollia kouraan, mutta
jos hän on kiinnostunut, hän löytää sivustosta jotain muutakin. Se on
kävijän omassa vallassa, ei minun.
pHinnWebin sisältämä poliittinen kritiikki kohdistuu lähinnä yhdistelmään
media, kaupalliset ja poliittiset intressit, jotka ovat Raution mukaan
kaikki kytkyssä keskenään.
Näkökulmani on silti pikemminkin satiirinen kuin julistaa”, Rautio
toteaa. Hän haluaisi, että ihmiset kyseenalaistaisivat enemmän:
”Kavahtakaa kaikkia absoluuttisiksi väitettyjä totuuksia ja ihmisiä, jotka
haluavat ajatella puolestanne.”
Rautio tietää, että hänen puuhastelujaan voi pitää monella tapaa outona ja
hyödyttömänä. Eihän tämä ole oikeaa työtä!
”En sulata nykyistä vallitsevaa ajattelutapaa, että minun pitäisi
hengissä
pysyäkseni niellä työelämän tarjoamaa riistopaskaa ja vielä osata hymyillä
sen päälle”, Rautio puuskahtaa.
"Olen seurannut itsepäisesti aina omaa linjaani. pHinnWebiä ei olisi
syntynyt, ellen olisi jääräpäisesti vältellyt kaikkea ns. oikeaan
opiskeluun ja työntekemiseen liittyvää, ja vain keskittynyt seuramaan omaa
johtotähteäni.”
Rautio vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä: ”Ellei välttämättömään
toimeentuloon liittyviä jatkuvia ongelmia olisi, voisin väittää eläväni
hyvää elämää. Minulla on koko ajan inspiroivaa, joskin palkatonta työtä,
saan olla tekemisissä muusikoiden, artistien ja muiden loistavien tyyppien
kanssa, harrastan jatkuvaa itseopiskelua. Voisiko tätä kutsua vapauden
paradoksiksi?
www.phinnweb.org
Copyright © Juri Nummelin/Vihreä
Lanka 2003. Julkaistu kirjoittajan luvalla / Reprinted with
writer's permission.
[b a c k]