Elektroastronomiaa: Dagobert & Kalson

Haastattelu: Dominance Electricity. Suomennos: pHinn.



Dagobert & Kalson


14. helmikuuta 2012 - Haastateltavina Dominance Electricity -astronautit Dagobert ja Kalson

Astronauten-minialbumi, julkaisijana saksalainen Dominance Electricity -levymerkki, oli taatusti yksi vuoden 2011 tärkeimpiä elektrojulkaisuja. Tässäpä jo tarpeeksi syytä haastatella avaruusmuusikkoja Dagobert Howe, joka on ollut Dominance-levymerkin vakioartisteja jo 90-luvun puolivälistä lähtien, sekä Serbian elektrotähdenlentoa Vladan Cvetković, joka tunnetaan myös taiteilijanimellä Kalson.



Onnittelut teille kahdelle mahtavasta yhteisprojektista! Astronauten sai osakseen pelkästään ylistäviä arvioita, eräs fani Argentiinasta jopa antoi tatuoida kansitaiteen käsivarteensa ja samat biisit rokkaavat yhä iPodissani. Miltä nyt tuntuu?

Dagobert: Kiitos! Olen hyvin ylpeä ja tyytyväinen julkaisusta. Tatuoitu kaveri varasti ideani! (nauraa)

Kalson: On kunnia olla mukana levyllä! Juan Gimenézin upea kansitaide, omat biisimme värillisellä vinyylillä, suuri juliste -- kerrassaan rakastan koko pakkausta!

Dagobert: Näin meidän kesken -- se on myös ensimmäinen omista levyjulkaisuistani, jota itse jopa soittelen klubeilla.


Miten yhteistyö toteutui, ja kuinka tapasitte?

Kalson: Olen aina ollut Dominance Electricity -levymerkin ja Dagobertin julkaisujen suuri ihailija. Vuonna 2009 Direct Control ja minä kutsuimme hänet esiintymään Exit-festivaalille Serbiassa. Sen jälkeen pysyimme yhteyksissä, vaihdoimme soundeja ja ideoita, mikä lopulta johti tähän yhteistyöhön.

Dagobert: Yhteistyö sai alkunsa, kun soitin Kalsonille kappalettani nimeltä "Astronauten Weltentraum", ja hän halusi tehdä siitä uudelleenmiksauksen. Kalsonilla on loistava tuntuma tarttuviin ARP-soundeihin ja hänen klassiset 606- ja 808-biittinsä ovat hyvä kontrasti omille rytmikuvioilleni.





Millaiset musiikilliset taustat teillä on, entä suurimmat vaikutteenne?

Dagobert: Kuuntelen hyvin monenlaista musiikkia kaiken päivää. Klassisesta elokuvamusiikkiin ja kokeelliseen ambientiin. Klubeilla tanssin mielelläni ranskalaista elektrohousea, italodiscoa ja dubstepiä. Kunnon elektrofunk-jamin pärähtessä soimaan koko kehoni alkaa vavahdella aivan itsestään. (nauraa)

Kalson: Minuun ovat aina tehneet vaikutuksen syvänkylmät synatunnelmat samoin kuten funkyt bassolinjat ja hyvin sovitetut rytmisektiot. Alussa suurimmat vaikutteeni tulivat sellaisten musiikista kuin Pink Floyd, Jean-Michel Jarre, Kraftwerk ja Vangelis. Nyt kuuntelen kaikenlaista kokeellista sekä "four to the floor" -tyyppistä tanssimatskua sekä tietysti kaiken tyylistä elektroa.


Milloin ja miten aloitte tehdä musiikkia? Millaisella laitteistolla aloititte, ja mitä käytätte nyt?

Dagobert: Siitä on nyt noin 20 vuotta, kun naputtelin ensimmäisen halvan kiipparini koskettimia, ja se alkoi kuulostaa aivan musiikilta. Joskus 90-luvun alkupuolella tapasin rapduo Prime Dominancen tyypit Kretzschin ja Rascalin, jotka omistivat MPC-60 -sämpläävän sekvensserin. Yhdessä teimme ensimmäiset raitamme. Muistan kerran, kun jammailin studiossa ja Rascal sanoi, että: "Tuo kuulostaa aivan Hashimilta!" mutta tuossa vaiheessa en ollut edes kuullut koko tyypistä tai tämän musiikista. Opin paljon myös niinä aikoina, kun jammailin M. Köppen ja koko Benkensteinin jengin kanssa, joilla oli paljon laatukamoja musiikin tekoon. Olin liekeissä, kun lopultakin löysin itselleni varsinaisen ison mamman, Akain MPC-kolmetonnisen, jota edelleenkin käytän. Lisäksi minulla on joitakin Rolandin synia sekä hyvä tietsikka, jolta löytyy joitakin tukevia VST-plugareita masterointiin ja soundien hienosäätöön. Mutta suurimman osan tähtipölystä musiikkiin ripottelee MPC-3000.

Kalson: Aloin itse tuottaa musiikkia vuonna 2005. Aloitin opettelemalla käyttämään yksinkertaisia DAW-työasemia ja perehtymällä ylipäätään vintage-syntikoihin ja -kamoihin. Siirryin myöhemmin kokonaan digitaaliseen tuotantoon, koska itselleni se on paljon luotettavampaa ja niitä mahdollisuuksia on enemmän. Jos tiedät, mitä analogisyntetisaattoria haluat käyttää, ei ole mikään ongelma löytää kyseisen synan emulaattoria digitaalimaailmasta. Ja toinen syy, miksi pidän enemmän digitaalisesta: ei kaaosta johtojen kanssa.


Kuinka kuvailisitte tuottamaanne musiikkia tyylillisesti?

Dagobert: Niitä perusjuttuja kutsutaan nykyään luultavasti sellaisilla nimillä kuin electrobreaks, breakbeat, electrofunk ja IDM. Mutta en halua lokeroida itseäni minkään tyylileimojen alle. Tyylini kun on sen verran sekoitus lukemattomista erilaisista vaikutteista, ja yritän aina luoda jotain omaperäistä. Kutsun musiikkiani nimellä ELEKTRO, ja siinä se. Elektroa, jossa on ripaus pyykinpehmentäjää mukana. (nauraa)

Kalson: En minäkään tykkää luokitella musiikkia, etenkään mitä omiin tuotoksiini tulee. Perusta tulee ehdottomasti elektrosta, mutta nautin, kun voin luoda uusia juttuja ja yhdistellä mukaan elektronisen ja ei-elektronisen musiikin tyylejä.


Dagobert, kappaleesi "The Question" näyttää olevan kuin hymni S.E.T.I.:lle, eli Search for Extraterrestrial Intelligence -instituutille, joka etsii älyllistä elämää ulkoavaruudesta. Uskotko avaruuden muukalaisiin?

Dagobert: Haluan E.T.:n portinvartijakseni, Starship Trooperin kaverikseni ja Spacerwomanin vaimokseni. Ei mutta vakavasti ottaen, minusta on mahtavaa että on ihmisiä, jotka omistavat koko elämänsä vastausten löytämiseksi näihin kysymyksiin. S.E.T.I. on projekti, jossa ihmiset kuuntelevat kollektiivisesti avaruutta yksinkertaisin välinein. Suurin osa omasta elämästäni liittyy ääniin, joten on kiehtovaa ajatellakin, että joku kuuntelee, mitä siellä jossakin oikein tapahtuu. Tiedän, että on varsin epätodennäköistä, että elämä tällä planeetalla olisi ainutlaatuista koko universumissa. Ajattele vain Gliese 581g:n tapausta. Jossakin kaukana, kaukana, ei niin mukavassa paikassa, mutta kuitenkin siellä on hyvät mahdollisuudet löytää Maan ulkopuolisia kavereita ja uutta yleisöä... oli se sitten minkä muotoista tahansa. (nauraa)


Kalson, kappaleessasi "Colosseum In Tokyo" on japaninkieliset vokaalit. Kerrohan hieman tästä. Mistä biisissä on oikein kyse?

Dagobert: Sitä minäkin olen ihmetellyt! (nauraa)

Kalson: Kappaleen "Colosseum In Tokyo" tekivät alun perin DJ GIO MC-505 Italiasta ja Dr. Shingo Japanista. Alkuperäinen versio ja koko joukko uudelleenmiksauksia on juuri julkaistu myös Disco Volante Records -levymerkillä. Uudelleenmiksaustani varten, joka on myös julkaistu Astronauten-EP:llä, tein vokaalit uusiksi, jotta niitä olisi parempi muokata vocoderin kanssa. Siitä tuli melkeinpä kokonaan uusi kappale, jossa vain on samat tekstit kuin alkuperäisessä. Englanniksi kappale menisi suurin piirtein näin:

Tokyo 24 o'clock, don't stop the beat, until the sky gets bright.
Tokyo 24 o'clock, don't stop dancing, until the sky gets bright.






Olette molemmat aikaisemminkin julkaisseet Dominance Electricity -levymerkillä. Kertokaahan siitä hieman, ja miten saitte levytyssopimuksen?

Dagobert: Oltuani jonkin aikaa Magic Mayerin Harzfein Records -levymerkillä, jutut eivät menneet kovinkaan nappiin. Olin tuntenut Dominancen porukan jo jonkin aikaa, joten he antoivat minulle tilaisuuden julkaista omaa matskuani. Joskus sen jälkeen, kun Global Surveyor 1 -kokoelma ja "Sure Shock"-12" oli julkaistu, muistan että istuskelimme Kretzschin vanhalla kämpällä, lämmitys oli rikki, ja minä jammailin "Ready To Rock" -kappaleen introa kymmenen asteen pakkasessa hanskat kourassa. Tämä biisi löi meidät kaikki ällikällä, joten aloin tuottaa ensimmäistä pitkäsoittoani Dominancelle.

Kalson: Vuonna 2008 kuulin, että Matthias Weise etsi tuoretta materiaalia Dominance-levymerkin Global Surveyor -sarjan kolmatta osaa varten. Joten aloin vääntää todella rankasti koko joukkoa uusia biisejä ja lopulta olin todella iloinen, että "Waiting In The Valley" -raita päätyi tälle eeppiselle albumille ja levymerkille.


Millaiset paikalliset elektrokuviot ja elektronisen musiikin skenet teillä on Saksassa ja Serbiassa?

Dagobert: Koska nykyään on olemassa vain kourallinen levymerkkejä, jotka julkaisevat elektroa, haluaisin nostaa peukkua heille kaikille! Hyvä, että olette olemassa! Berliinin skene on aina ollut tärkeä minulle. Sellaiset kuin Dangerous Drums -- hyviä tyyppejä siellä, ja avarakatseisia. Kävin siellä usein ja jätin monta litraa hikeä klubien lattioille. Täytyy myöntää, ettei minulla ole oikein kokonaiskuvaa uusista julkaisuista ja artisteista. Jos se rokkaa, rokkaan mukana.

Kalson: Kun kyse on elektronisesta musiikista yleensä, minusta Serbian skene on varsin laaja kaikissa kolmessa suuressa kaupungissa, jotka ovat Novi Sad, Belgrad ja Nis. Voi kuulla kaikenlaista elektronista musiikkia drum n' bassista ja dubstepistä minimaaliseen, teknoon, houseen, EBM:ään, ja niin edelleen. Kovinkaan monet ihmiset eivät kuuntele elektroa, mutta teemme parhaamme levittääksemme sanaa. Exit-festivaalin Elektrana-lavan pyörittämisen lisäksi veljeni, minä ja ystävämme BAUK:ista (Base of Alternative Art and Culture) järjestämme nimellä "Bekstvo u Prirodu" (Takaisin luontoon) noin viidentuhannen ihmisen yleisölle kaikenlaisten elektronisten tyylien tapahtumaa, missä soitamme myös elektroa. Talvisin keskitymme pienempiin elektrobileisiin klubeilla ympäri maata, ja mukana ovat esimerkiksi ystävämme E75 Records -levymerkiltä.


Kaikkien aikojen elektrosuosikkienne Top 10?

Dagobert: Olipa ilkeä kysymys!

- Aural Float 'New Frontiers'
- Brothomstates 'Adozenaday'
- I-f 'Space Invaders Are Smoking Grass'
- SEM 'Phox'
- Sektor 69 'Ohrwurm Records'
- Full Moon Fashions 'Always Feed The Fish'
- Mantronix 'Needle To The Groove'
- The Prodigy 'Smack My Bitch Up'
- Jon Hopkins 'Cold Out There'
- French Stereo 'Cosmonaut (Hyboid Remix)'

Kalson: On niin paljon hyvää matskua, mutta yritänpä kuitenkin.
Ei paremmuusjärjestyksessä:

- Dynamik Bass System 'Arabian Dreams'
- Mandroid 'Jupitor'
- Dagobert 'Bass Invasion'
- SEM 'Phox'
- Faceless Mind 'Drakskeppet'
- Sbassship 'Four Dimensional Existence'
- Blastromen 'Escaping Don't Compute'
- Legowelt 'Get In'
- Anthony Rother 'Destroy Him My Robots'
- David Michael Cross 'Future Man'




Suosikit omista tuotannoistanne?

Dagobert: Kaikki kappaleet Astronauten-EP:llä. Lisäksi 'Dark Power', 'Inharmonic Whispers' ja 'Activity'.

Kalson: 'Digital Baroque', 'Colosseum In Tokyo', 'East Universe' ja oma miksaukseni Tellefunkin 'Masina za Ples' -raidasta.


Dagobert, omaa taiteilijanimeäsi kantava debyyttialbumisi vuodelta 1997 on juuri uudelleenjulkaistu Dominancella. Miten muistelet kaikkia kuluneita vuosia, ja mikä on muuttunut kaikkein eniten?

Dagobert: Voin muistoista sanoa vain sen verran, että kyseisen albumin julkaiseminen oli aikoinaan varsinainen jymypaukku minulle. 'Inharmonic Whispers' -video pyöri joka ilta TV:n "Avaruusilta"-ohjelmassa -- se oli aivan mieletöntä. Mielestäni biiseistäni on sittemmin tullut tanssittavampia. Paljon ytimekkäämpiä eivätkä enää niin tungettuja täyteen ihan jokaista ideaa, joka pyöri silloin päässäni. Olen kiitollinen siitä, että voin tehdä sitä, mitä teen. Täytyy sanoa, että elektron koko scifi-puoli on ollut aina hyvin tärkeää minulle. Mitäpä elektro olisi ilman Star Trekiä, Tähtien sotaa ja kaikkea höpinää roboteista ja koneista -- ilman kaikkia fantastisia näkymiä jännittävään tulevaisuuteen? On mahtavaa nähdä, kuinka suuri määrä rakkautta pitää jutut hengissä. Toivon vain, ettei se koskaan pääty ja että pystymme sen kautta saavuttamaan yhä useampia ihmisiä.


Joten miltä tulevaisuus sitten näyttää? Päättyykö maailma joulukuussa 2012 vai valloittaako ihmiskunta avaruuden jonakin päivänä? Mitkä ovat omat suunnitelmanne?

Kalson: Molemmissa tapauksissa nappaan kainaloon pullon skottiviskiä, jonkun mukavan blondin tai brunetin ja pistän pyörimään jotain avaruusmusiikkia (nauraa). Talvikauden ankaran bailaamisen ohella äänittelen uutta albumia ja luultavasti jotain muutakin.

Dagobert: Tämä koko maailmanloppu-hölynpöly käy todella hermoilleni. Tähän väitettyyn "loppuun" asti nauhoittelen uutta konseptialbumia, johon tulee mukaan meheviä kokeellisia elektrosoundeja ja avaruusambientia. Ja jossain siinä välissä ehdin toivottavasti toteuttaa joitakin niistä uudelleenmiksauspyynnöistä, joita minulle on sadellut. Sikäli kuin tiedän, Dominance Electricityn seuraava julkaisu on oleva kokoelma-albumi Electrofunk Resistance, jota Matthias Weise on huippusalassa työstänyt jo jonkin aikaa. Joten pitäkääpä varanne!







MP3:t (iTunes, Juno, jne.) saatavilla osoitteesta: http://mp3s.dominance-records.de

Vinyylit, CD:t ja oheistavara osoitteesta: http://www.dominance-records.de

Dominance-yhteystiedot:

Facebook: http://www.facebook.com/dominanceelectricity

Twitter: http://www.twitter.com/dominance_rec





Copyright © Dominance Electricity 2012. Reprinted by permission.



all interviews

Back to 5HT

pH